eli\u00f6iden biologinen tila<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4 on syntym\u00e4n ja kuoleman rajaama eli\u00f6n biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteit\u00e4 kuin itsen\u00e4isyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lis\u00e4\u00e4ntyminen. El\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole helppoa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja kuvailla. Ainoa meid\u00e4n tuntemamme esimerkki el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on maapallolle yhdest\u00e4 alkusynnyst\u00e4 noin 3,8 miljardia vuotta sitten l\u00e4ht\u00f6isin oleva el\u00e4m\u00e4, mutta Maan ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 ja keinotekoinen el\u00e4m\u00e4 voivat poiketa siit\u00e4. On my\u00f6s vaikea vet\u00e4\u00e4 raja elollisen ja elottoman v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4 on levinnyt maapallolla l\u00e4hes kaikkialle, Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 Saharan autiomaan kuivaan hiekkaan. Maapallon ulkopuolista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole etsinn\u00f6ist\u00e4 huolimatta havaittu.[1]<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4\u00e4 tutkiva tiede on\u00a0biologia\u00a0kaikkine osa-alueineen. Ulkoavaruuden el\u00e4m\u00e4\u00e4 etsii ja tutkii\u00a0astrobiologia.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4rittely on monestakin syyst\u00e4 vaikeaa. El\u00e4m\u00e4lle on vaikea tehd\u00e4 yleistyksi\u00e4, koska ainoa tunnettu esimerkki el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on maapallolle yhdest\u00e4 alkusynnyst\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin oleva el\u00e4m\u00e4. On my\u00f6s vaikea vet\u00e4\u00e4 raja elollisen ja elottoman v\u00e4lille.[1] Elottoman ja elollisen v\u00e4limaastossa ovat virukset ja prionit.[2]<\/p>\n\n\n\n
Fyysikko\u00a0Erwin Schr\u00f6dinger\u00a0m\u00e4\u00e4ritteli 1940-luvulla el\u00e4m\u00e4n negatiiviseksi\u00a0entropiaksi. Kemisti\u00a0Albert Szent-Gy\u00f6rgyi\u00a0m\u00e4\u00e4ritteli el\u00e4m\u00e4n paikaksi, jossa\u00a0elektroni\u00a0voi lev\u00e4t\u00e4. Biologisissa m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ominaisuudeksi mainitaan yleens\u00e4 kyky tuottaa uusia kopioita itsest\u00e4\u00e4n. Astrobiologi\u00a0Andr\u00e9 Brackin\u00a0mukaan el\u00e4m\u00e4 on \u201cvesiliukoinen kemiallinen systeemi, joka siirt\u00e4\u00e4 molekyylirakenteisiin sis\u00e4ltyv\u00e4n informaation ja kehittyy\u201d.\u00a0Nasan\u00a0versio el\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4\u00a0astrobiologian\u00a0tutkimusohjelmassaan on, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on \u201cvesiliukoinen kemiallinen systeemi, joka perustuu molekyylirakenteisiin koodattuun informaatioon ja kehittyy\u201d. Kemistien\u00a0Addy Pross\u00a0ja\u00a0Robert Pascal\u00a0mukaan el\u00e4m\u00e4 on toiminnallisuuteen perustuva stabiili tila, joka toimii ulkopuolelta tulevan energian varassa. Fyysikko\u00a0Pekka Janhusen\u00a0mukaan el\u00e4m\u00e4n voisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4, monimutkaisena ja kehittyv\u00e4n\u00e4\u00a0autokatalyyttisen\u00e4\u00a0reaktiojoukkona.[3]<\/p>\n\n\n\n